Onko pohjakosketus sittenkin nähty? Talouden pulssissa valonkajoa

Talouden pulssi -mittari nousi syyskuusta viidellä pisteellä 67 pisteeseen, kun kaikki vastaukset huomioidaan. Tulos on yhä vaatimaton, sillä maksimi pistemäärä on sata.

Talouden pulssin pisteytys muodostuu siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 pistettä on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso. 

Joka tapauksessa talousjohtajien antamat vastaukset ovat hieman positiivisempia kuin ekonomistien näkemykset Suomen ensi vuoden talouskasvusta. Parhaimmillaankin ensi vuodelle on ennustettu nollakasvua. Heikon kehityksen taustalla ovat viennin sakkaaminen, investointien väheneminen ja yksityisen kulutuksen supistuminen.

– Tulosta voi pitää todella yllätyksenä. Tässä täytyy kysyä, onko pohjakosketus nyt nähty? Toisaalta pitää muistaa, että ensi vuoden suunnitelmat ovat yrityksissä käynnissä tai juuri valmistuneet, joten usko niiden toteutumiseen nostaa positiivisia odotuksia. Lisäksi uskoa luo aiempaa parempi talouden ennustettavuus, kun korkotasosta on tietty odotusarvo verrattuna puolen vuoden takaiseen aikaan, arvioi Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff.

Hän korostaa, että yrityskenttä on varsin heterogeeninen. Toimialojen sisälläkin on vaihtelua: osalla menee huonosti, osalla taas paremmin. Toimialoista eniten iskuja vastaan on ottanut rakennusteollisuus. 

Investointihalukkuus ui myös vastavirtaan

Zolvan CFO-barometrissa kysyttiin myös yritysten investointihalukkuutta seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastausten keskiarvo oli syyskuuhun verrattuna parempi eli 3,4. Investointihalukkuuden pisteytys on välillä 1–5. Mitä lähempänä ykköstä vastaukset ovat, sitä heikompi on investointi-into. Kolme on neutraali.

Esimerkiksi OP Ryhmän ekonomistien uusimmassa ennusteessa arvioitiin investointien supistuvan tänä vuonna viisi prosenttia. Ensi vuonna alamäki jatkuu. Eniten investointeja heikentävät nimenomaan asuinrakennusinvestoinnit.

– Investointihalukuuteen vaikuttaa isolta osalta korkomarkkinan ennustettavuus. Nyt näyttäisi siltä, että tämän syklin korkopiikki on nähty ja ensi vuoden toiselle puoliskolle ennustetaan jo laskevaa korkomarkkinaa. Yhtälöön tarvitaan kuitenkin kysynnän vahvistuminen, mitä ei ole lähiaikana nähtävissä. On mielenkiintoista seurata, onko talousjohtajien vastauksissa enemmän toiveita, jotka jäävät lopulta toteutumatta, Kosloff pohtii.

Yritysten maksuviiveet edelleen kasvussa