Korkokattoon ja KSL:iin muutoksia

Mikä muuttuu?

1. Verkkokaupassa esitettävien maksutapojen järjestys
2. Velvollisuus todentaa kuluttajan henkilöllisyys vahvalla tunnistamisella, kun kuluttaja ostaa verkkokaupasta laskulla
3. Kulutusluottojen korkokatto alenee nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin
4. Hyvä luotonantotapa, erityisesti luottojen markkinointiin sekä maksunviivästystilanteisiin liittyen

Tarjolla olevien maksutapojen esittäminen verkossa

Jatkossa verkkokauppiaiden ja maksupalveluyhtiöiden tulee esittää tarjolla olevat maksutavat kuluttajalle seuraavassa järjestyksessä:

1. Maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä
2. Maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä
3. Maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä.

Hallituksen esityksen (HE 218/2022) mukaan maksutavoilla, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä tarkoitetaan tyypillisesti ns. verkkomaksuja, jolloin kuluttajan tiliä veloitetaan heti ostotapahtuman yhteydessä sekä esim. debit- tai Visa Electron -korteilla taikka liikunta- tai kulttuuriedulla tehtyjä maksuja. Jos pankkien tarjoaman verkkomaksun yhteydessä kuluttajan valittavana on myös luotollinen tili ei tämä yksinään johda siihen, että verkkomaksua ei voitaisi pitää kohdan 1 mukaisena maksuna.

Lain tarkoituksena on, että maksutapojen esitysjärjestyksessä tulee esittää ensin verkkopankkimaksut, toisena korttimaksut sekä mobiilimaksut sekä viimeisenä lasku tai erilaiset erämaksuvaihtoehdot.

Kuluttajan henkilöllisyyden todentaminen verkossa

Kuluttajansuojalaissa on aikaisemmin määrätty, että luottosopimuksen laatimisen yhteydessä luotonantajan on todennettava kuluttajan henkilöllisyys vahvalla tunnistamisella.

Osa maksupalveluita tarjoavista toimijoista on määritellyt laskulla tehtävät ostokset olevan KSL 7 luvun ulkopuolella ja katsonut, että maksulykkäystä ei sellaisenaan pidetä KSL 7 luvun mukaisena luottona. Näiden toimijoiden näkemyksen mukaan laskulla tehdyistä ostoksista ei ole muodostunut luottosopimusta ja täten luotonantajalla ei ole ollut velvoitetta todentaa kuluttajan henkilöllisyyttä vahvan tunnistamisen kautta.

Maksupalveluyhtiöt ovat perustelleet käytänteitään mm. erinäisillä muilla tunnistusmekanismeilla sekä palveluiden käytettävyydellä.

Kuluttajansuojalain muututtua 1.10.2023 tulee kuluttaja tunnistaa vahvasti aina, kun kuluttaja ostaa verkosta tavalla, joka merkitsee maksunlykkäystä.

Laajennus tunnistamisvelvoitteeseen parantaa kuluttajan asemaa, verkosta ostamisen turvallisuutta sekä selkeyttää tunnistamiskäytäntöjä eri maksutapojen välillä.

Pankkien vahvan tunnistamisen käytänteet mm. applikaatioiden kautta ovat viime vuosien aikana kehittyneet merkittävästi. Nykyisin onkin hankalaa perustella vahvan tunnistamisen puutetta käytettävyydellä ja konversion parantamisella.

Muutokset korkokattoon

Aikasemmin kuluttajaluottoihin on sovellettu korkokattoa, joka on rajattu 20 prosenttiin sisältäen korkolain mukaisen viitekoron. Kuluttajansuojalain muuttuessa 1.10.2023 uusi korkokatto tulee olemaan korkolain mukainen viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä. Voimaan astuvassa laissa luoton kokonaiskorko ei kuitenkaan saa missään vaiheessa ylittää 20 prosenttia.

Zolvan aikaisemmin julkaisemassa artikkelissa on käyty läpi vakuudettomien luottojen koroissa tapahtunutta nopeaa käännettä. Uusien nostojen osalta keskikorko on noussut jopa 11 prosenttiin. Tarkastelemalla Suomen Pankin julkaisemia tilastoja luottokoroista voisi olettaa, että muutos ei ole merkittävä, mutta muutos tulee kuitenkin todennäköisesti rajaamaan tiettyjen kuluttajien mahdollisuutta saada luottoa.

Merkittävin vaikutus korkomuutoksella tulee olemaan verkkokaupan maksupalveluyhtiöihin, jotka tarjoavat laskulla ja erissä maksamisen vaihtoehtoja ja joiden veloittamat korot ovat olleet pääsääntöisesti lähellä 20 prosenttia. Lisäksi korkokatolla tulee olemaan vaikutuksia tiettyihin luottokortteihin sekä vakuudettomiin kulutusluottoihin, joissa veloitettava korko on ollut yli 15 %.