Kulutusluotot myllerryksessä – Suurin muutos vuoden kuluttua

Lainsäädännön muutokset vaikuttavat myös vakuudettomien ja vakuudellisten luottojen myöntäjiin ja perintäalan yrityksiin. Perintäyhtiö Zolvan Head of Legal Mikko Eloranta listaa seuraavassa tärkeimmät muutokset.

Positiivinen luottorekisteri ja korkokatto

Positiivisen luottorekisterin hyödyntäminen luotonannossa alkaa 1. huhtikuuta 2024. Positiivinen luottorekisteri tarkoittaa sitä, että kaikki luotonantajat ovat velvollisia ilmoittamaan kuluttajan ottamat luotot yhteiseen viranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Luottorekisteritiedot ovat yhdistettävissä myös tulorekisteritietojen kanssa.

Jatkossa luotonantajat ovat tietoisia siitä, kuinka paljon kuluttajalla on luottoja eri rahoituslaitoksille ja mikä on hänen maksukykynsä suhteessa luottojen määrään.

– Rekisteristä löytyy tietoa muun muassa myönnetyistä luotoista, luottojen pääomasta, koroista, maksuviiveistä yli 60 vuorokauden osalta ja tiedot velkajärjestelyistä. Tämä on erittäin hyvä asia. Uskon vakaasti, että positiivinen luottorekisteri hillitsee ylivelkaantumista. Samalla se pienentää luoton myöntäjien tappioita, Eloranta sanoo.

Hänen mukaansa positiivinen luottorekisteri tulisi ottaa käyttöön korkokaton laskemisen sijaan. Kuluttajansuojalakiin suunniteltu muutos laskee kuluttajaluottojen maksimikorkoa nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin.

Laki tullee voimaan vielä tämän vuoden puolella. Hallituksen esityksessä siirtymäaika on puoli vuotta.

– Luotonantajia on varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa järkevämpää säännellä muuten kuin korkokatolla. Vaarana on, että rahan hinnan ollessa korkealla vakuudettomien luottojen myöntäminen muuttuu kannattamattomaksi. Se vaikuttaa negatiivisesti kuluttajiin, Eloranta arvioi.

Maksuhäiriömerkintöjen säilömisajan lyhentäminen

Maksuhäiriömerkintä pyyhkiytyi pois kerralla tuhansilta merkinnän saaneilta, kun luottotietolain muutos astui voimaan joulukuun alussa.

Merkintä poistuu jatkossa kuukauden kuluttua siitä, kun kuluttaja on maksanut velkansa ja velallinen on ilmoittanut tiedon luottotietoyhtiöön. Lakimuutoksen tavoitteena on kannustaa kuluttajia maksamaan velkansa säntillisesti ja nopeuttaa paluuta ”normaaliin” tilanteeseen.

– Lakimuutoksella on vaikutusta meille ja meidän toimeksiantajillemme. Emme saa enää samalla tavalla tietoa kuluttajan aiemmasta maksukäyttäytymisestä. Tällä tiedolla on arvoa, jos henkilön maksuhäiriöt ovat olleet toistuvia. Ja monella maksuhäiriömerkinnän saaneista on ollut pitkään ongelmia maksujen kanssa, Eloranta kertoo.

Perintäalan yritysten toimintaa sääntelee perintälaki. Laissa todetaan, että perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaisia menettelyjä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisema ohjeistus pyrkii asettamaan raameja perintäyhtiöiden menettelytavoille. Viime kädessä hyvän perintätavan sisällöstä päättää kuitenkin markkinaoikeus.

Muut toimenpiteet

Vähemmälle huomiolle on jäänyt EU-tasolla säädetty Omnibus-direktiivi, joka on kuluttajasuojalain muutoksilla saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. Tiukennuksia on tehty muun muassa etämyyntiin, ja läpinäkyvyyttä on lisätty verkkokaupan alennuskampanjoihin sekä tuotearvosteluihin.

– Lainsäädännön tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa. Esimerkiksi puhelimitse tehty sopimus on jatkossa pätevä vain, jos kuluttaja on puhelun jälkeen vielä hyväksynyt sopimuksen kirjallisesti, Eloranta kertoo.

Lisäksi käynnissä on pilottihanke, jonka tavoite on kasvattaa heikoimmassa asemassa olevien velallisten ostovoimaa. Ulosoton suojaosuuden pilottihankkeessa on korotettu määräajoin maksettavan palkan suojaosuutta noin 190 eurolla kuukaudessa.

Samalla ulosotossa olevien pienituloisten maksuvapaiden kuukausien määrä muuttuu pysyvästi kolmeen kuukauteen. Erityisellä perusteella pienituloiselle velalliselle voidaan myöntää myös neljäs vapaakuukausi. Muutos astuu voimaan toukokuussa.

– Toimenpiteet ovat ymmärrettäviä tässä taloustilanteessa. Toiveena olisi, että todelliset hyödyt tutkitaan. Muuten velan maksu vain pitkittyy, Eloranta arvioi.