Suomen Pankin ilmoittama korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2023 on 4 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 11 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 12 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko määräytyy korkolain 12 §:n perusteella. Sen mukainen viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan.

Edellisen kerran korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot ovat olleet yhtä korkealla vuonna 2008, jolloin korkolain perusteella vahvistettu viitekorko oli 4,50 % ja viivästyskorko 11,50 %.

Lisätietoa viitekorkojen sekä viivästyskorkojen kehityksestä löydät Suomen Pankin verkkosivuilta.

Viestintä on yksi osa Zolvan käyttöönottosuunnitelmaa, joka käynnistää muistutus- ja perintäpalveluiden käyttöönottoprojektin. Aloituspalaverissa asiakkaan kanssa käydään läpi projektin eri vaiheet, tekniset ratkaisut, resursointi, riskien arviointi ja aikataulutus.

Huolellisen suunnittelun lopullisena tavoitteena on varmistaa asiakkaille laadukas ja heille sopivin palvelu.

– Tarjoamme kaikkea aina laskun välityksestä jälkiperintään, mutta yleisimmin asiakas hankkii muistutus- ja perintäpalvelun. Se sisältää saatavien sisäänluvun, sovittujen muistutus- ja perintäkirjeiden lähettämisen tehosteviesteineen, oikeudellisen perinnän ja aktiivisen jälkiperinnän, Ahvenus sanoo.  

Hänen mukaansa käyttöönoton aikataulu on pitkälti kiinni asiakkaan järjestelmistä ja it-resursseista. Jos sisäiset tai ulkoiset resurssit ovat kunnossa, projektin läpimenoaika teknisen käyttöönoton osalta on yleensä 1–2 kuukautta. Etenemistä seurataan viikoittain.

– Käyttöönottoaika on yllättävän lyhyt. Me suosimme teknisiä rajapintoja, jotka vähentävät käsityötä. Teknisen ratkaisun rakentaminen vie yleensä asiakkailta eniten aikaa, mikäli heillä ei ole vielä käytössä esimerkiksi API-ratkaisuja.

Asiakaspalveluun ei saa tulla säröjä

Zolvan talousjohtajan Lauri Kosloffin mukaan yritysten varovaisuus näkyy lyhyen aikavälin investointipäätöksissä ja sitä kautta henkilöstön palkkauksessa. Kyselyn pohjalta osassa yrityksistä kysynnän puute johtaa todennäköisesti jopa henkilöstön vähentämiseen.

– Toivottavasti kuluttajien luottamuksen palautuminen ja inflaatiopaineiden tasaantuminen vaikuttaa positiivisesti yritysten kysyntätilanteeseen loppuvuonna ja näin vältyttäisiin ehkä isoimmilta irtisanomisaalloilta, hän sanoo.

CFO-barometrin vastauksista ei tule ilmi, mihin toimialoihin vähennystarpeet kohdistuvat. Kysely on tehty anonyymisti. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella vaikeuksissa ovat kuitenkin rakennusteollisuus ja valmistava teollisuus.

Talousjohtajien enemmistön vastausten luulisi olevan myrkkyä niille, jotka laskevat Suomen työllisyysasteen kasvun varaan.

– Näkemykseni mukaan tämän hetkinen vahva työllisyystilanne jatkuu, sillä suuria ikäluokkia poistuu yhä työmarkkinoilta, Kosloff vahvistaa.

Osa aikoo palkata lisävoimaa

Kun kaikki vastaukset huomioidaan, niin Talouden pulssi laski maaliskuusta vain pisteellä 61 pisteeseen. Maksimipistemäärä on sata.

– Tulos oli ennakoidun mukainen ja kuvaa mielestäni talouden tilannetta hyvin. Toinen neljännes on näyttäytynyt muissakin ennusteissa vaikeana etenkin teollisuuden ja rakentamisen osalta. Heikko kysyntä kotimaan ja ulkomaan markkinoilla vaikuttaa tämän hetkiseen Talouden pulssiin negatiivisesti. Kasvunäkymät ovat yleisesti myös toiselle vuosipuoliskolle tultaessa heikot tai jopa negatiiviset, sanoo Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff.

Talousjohtajat antavat Talouden pulssiin pistemäärän sillä perusteella, miten he arvioivat yritysten kasvua ja kannattavuutta seuraavan kolmen kuukauden aikana. Talouden pulssin pisteytys muodostuu siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 pistettä on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso.

Jos suurin osa talousjohtajista ennakoi korkeintaan tyydyttäviä näkymiä, niin toinen massasta erottuva ryhmä uskoo lähikuukausien kasvun ja kannattavuuden olevan hyvällä tasolla, eli 80 pisteessä. Yksittäisissä vastauksissa on annettu jopa yli 85 pistettä.

Kosloffin mukaan vaikea makrotilanne ei vaikuta kaikkiin. Yksi hyvä esimerkki on palvelusektori.

– Yritykset, jotka eivät ole pääomaintensiivisiä tai joita ei raaka-aineiden hintojen nousu kosketa, pystyvät jatkamaan tässä matalasuhdanteessa lähes entisellä tasollaan, hän kertoo.

Muissa luvuissa pientä valonpilkahdusta

CFO-barometrissa talousjohtajilta kysyttiin myös maksuviiveiden määrän kehityksestä edellisen kolmen kuukauden aikana, arviota luottotappioiden määrästä ja yritysten seuraavan 12 kuukauden investointihalukkuudesta.

Tuloksissa on nähtävissä pieni valonpilkahdus maaliskuun barometriin verrattuna. Niin maksuviiveissä, luottotappioissa kuin investointihalukkuudessa tulokset paranivat 0,1 pistettä.

Kyselyn pisteytys on välillä 1–5. Mitä lähempänä ykköstä vastaukset ovat, sitä heikompi on lähitulevaisuuden näkymä tai edelliskuukausien toteuma. Kolme on neutraali.

Saran vinkit vaikeisiin tilanteisiin henkilökohtaisessa taloudessa

• On tärkeää päästä selville velkojen kokonaistilanteesta, joten selvitä tilannettasi perintäyhtiöiltä ja velkojilta, tulevaisuudessa myös positiivisesta luottotietorekisteristä
• Mieti, mistä tilanne on johtunut, jotta se ei pääsisi toistumaan tai pahentumaan
• Ole proaktiivinen ja yritä neuvotella vapaaehtoisista maksujärjestelyistä.

Suomalaisten holtittomasta rahankäytöstä kertoo jotain se, että yli 350 000 kuluttajalla on maksuhäiriömerkintä. Ylivelkaantuminen tapahtuu kuitenkin yleensä jo ennen yhtäkään maksuhäiriömerkintää. Merkintä voi jopa pysäyttää hallitsemattoman kierteen, kun luottoa ei saa enää lisää. Kyse on joka tapauksessa isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Onneksi ensi vuoden keväällä on luvassa merkittävä uudistus, kun positiivisen luottotietorekisterin hyödyntäminen luotonannossa alkaa. Siitä lähtien kaikki luotonantajat ovat velvollisia ilmoittamaan kuluttajan ottamat luotot yhteiseen viranomaisen ylläpitämään rekisteriin.

Muutos nykyiseen on tuntuva ja tervetullut. Luotonantajat tietävät jatkossa, kuinka paljon kuluttajalla on luottoja eri rahoituslaitoksille ja mikä on hänen maksukykynsä.

Muutoksen tavoitteena on suitsia ylivelkaantumista ja uskon, että siinä onnistutaan. Luotonantajat eivät nimittäin mielellään ota turhia luottotappioita kontolleen. Lisäksi kuluttajat voivat itse käyttää rekisteriä ja harkita uuden luoton ottamista, kun he näkevät omien luottojensa kokonaistilanteen yhdestä paikasta. Muualla Euroopassa positiivisesta luottotietorekisteristä on hyviä kokemuksia.

Kysymys ehkä kuuluukin, miksi näin tärkeä uudistus saadaan meillä aikaiseksi vasta 2024? Valmisteluja on kyllä tehty huolellisesti ja se vie aikaa. Nyt on syytä varmistaa, että kaikki luotonantajat ovat valmiina h-hetken koittaessa.

Positiivinen luottotietorekisteri ei paina ylivelkaantumista nollaan, mutta se on tehokas toimenpide reagoida valtavaan ongelmaan. Vuoden kuluttua tiedämme jo tarkemmin, kuinka isosta muutoksesta lopulta on kyse.

Vinkit luotonantajille positiivisen luottotietorekisterin osalta

• Varmista että pystytte ilmoittamaan vaadittavat tiedot rekisteriin, joko itse tai yhteistyökumppanin toimesta
• Rekisterikyselyjen käyttöönotolla varmistatte paremman näkyvyyden luotonhakijan maksukykyyn
• Toisessa vaiheessa vuoden 2025 lopussa luotonantajien tulee ilmoittaa myös yksityisille elinkeinonharjoittajille yritystoimintaa varten myönnetyt luotot.

Zolvan CFO-barometrin kysely lähetetään jälleen Suomen suurimpien yritysten talouspäättäjille huhtikuun aikana.

– Toinen kvartaali on vielä vaikea ja ilmapiiri apea. Elinkeinoelämän keskusliiton maaliskuun lopussa julkaisemasta päivityksestä näkyvä teollisuuden luottamuksen pudotus indikoi vaikeaa alkuvuotta. Kysynnän puute aiheuttaa vaikeuksia teollisuudelle ja inflaation sekä korkojen nousun tuomat haasteet näkyvät kuluttajien luottamuksessa. Myös vireille pantujen konkurssien määrä näyttäisi olevan alkuvuodesta kohollaan. Tämän trendin uskotaan jatkuvan loppuvuonna, joskin samalla on hyvä seurata aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän kehitystä, Kosloff listaa.

Maaliskuussa julkaistussa CFO-barometrissa peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista talousjohtajista ennusti suuryritysten kasvun ja kannattavuuden jäävän heikoksi. Kaikki vastaukset huomioiden Talouden pulssi -mittari jäi 62 pisteeseen. Maksimi pistemäärä on sata.

Talouden pulssin pisteytys on tehty siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso.

– Talouden notkahdus voisi olla ohi kolmannella neljänneksellä. Suomen Pankki ennustaa jo heikkoa kasvu-uraa ensi vuodelle, Kosloff uskoo.

Mikä on työllisyyden kehitys?

Zolvan CFO-barometrissa kysytään talousjohtajilta myös luottotappioista, maksuviiveistä ja investointiodotuksista.

Kosloff ennustaa yritysten luottotappioiden ja maksuviiveiden kasvavan, sillä siitä on ollut jo ensimmäisiä merkkejä ilmassa. Maaliskuun barometrissa luottotappioita ja maksuviiveitä koskevat vastaukset jakautuivat jyrkästi. Sama trendi oli havaittavissa investoinneissa. Vastaajista 40 prosenttia uskoi yritysten investointien kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana. Samaiset 40 prosenttia oli toista mieltä.

Mikä muuttuu?

1. Verkkokaupassa esitettävien maksutapojen järjestys
2. Velvollisuus todentaa kuluttajan henkilöllisyys vahvalla tunnistamisella, kun kuluttaja ostaa verkkokaupasta laskulla
3. Kulutusluottojen korkokatto alenee nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin
4. Hyvä luotonantotapa, erityisesti luottojen markkinointiin sekä maksunviivästystilanteisiin liittyen

Tarjolla olevien maksutapojen esittäminen verkossa

Jatkossa verkkokauppiaiden ja maksupalveluyhtiöiden tulee esittää tarjolla olevat maksutavat kuluttajalle seuraavassa järjestyksessä:

1. Maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä
2. Maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä
3. Maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä.

Hallituksen esityksen (HE 218/2022) mukaan maksutavoilla, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä tarkoitetaan tyypillisesti ns. verkkomaksuja, jolloin kuluttajan tiliä veloitetaan heti ostotapahtuman yhteydessä sekä esim. debit- tai Visa Electron -korteilla taikka liikunta- tai kulttuuriedulla tehtyjä maksuja. Jos pankkien tarjoaman verkkomaksun yhteydessä kuluttajan valittavana on myös luotollinen tili ei tämä yksinään johda siihen, että verkkomaksua ei voitaisi pitää kohdan 1 mukaisena maksuna.

Lain tarkoituksena on, että maksutapojen esitysjärjestyksessä tulee esittää ensin verkkopankkimaksut, toisena korttimaksut sekä mobiilimaksut sekä viimeisenä lasku tai erilaiset erämaksuvaihtoehdot.

Kuluttajan henkilöllisyyden todentaminen verkossa

Kuluttajansuojalaissa on aikaisemmin määrätty, että luottosopimuksen laatimisen yhteydessä luotonantajan on todennettava kuluttajan henkilöllisyys vahvalla tunnistamisella.

Osa maksupalveluita tarjoavista toimijoista on määritellyt laskulla tehtävät ostokset olevan KSL 7 luvun ulkopuolella ja katsonut, että maksulykkäystä ei sellaisenaan pidetä KSL 7 luvun mukaisena luottona. Näiden toimijoiden näkemyksen mukaan laskulla tehdyistä ostoksista ei ole muodostunut luottosopimusta ja täten luotonantajalla ei ole ollut velvoitetta todentaa kuluttajan henkilöllisyyttä vahvan tunnistamisen kautta.

Maksupalveluyhtiöt ovat perustelleet käytänteitään mm. erinäisillä muilla tunnistusmekanismeilla sekä palveluiden käytettävyydellä.

Kuluttajansuojalain muututtua 1.10.2023 tulee kuluttaja tunnistaa vahvasti aina, kun kuluttaja ostaa verkosta tavalla, joka merkitsee maksunlykkäystä.

Laajennus tunnistamisvelvoitteeseen parantaa kuluttajan asemaa, verkosta ostamisen turvallisuutta sekä selkeyttää tunnistamiskäytäntöjä eri maksutapojen välillä.

Pankkien vahvan tunnistamisen käytänteet mm. applikaatioiden kautta ovat viime vuosien aikana kehittyneet merkittävästi. Nykyisin onkin hankalaa perustella vahvan tunnistamisen puutetta käytettävyydellä ja konversion parantamisella.

Muutokset korkokattoon

Aikasemmin kuluttajaluottoihin on sovellettu korkokattoa, joka on rajattu 20 prosenttiin sisältäen korkolain mukaisen viitekoron. Kuluttajansuojalain muuttuessa 1.10.2023 uusi korkokatto tulee olemaan korkolain mukainen viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä. Voimaan astuvassa laissa luoton kokonaiskorko ei kuitenkaan saa missään vaiheessa ylittää 20 prosenttia.

Zolvan aikaisemmin julkaisemassa artikkelissa on käyty läpi vakuudettomien luottojen koroissa tapahtunutta nopeaa käännettä. Uusien nostojen osalta keskikorko on noussut jopa 11 prosenttiin. Tarkastelemalla Suomen Pankin julkaisemia tilastoja luottokoroista voisi olettaa, että muutos ei ole merkittävä, mutta muutos tulee kuitenkin todennäköisesti rajaamaan tiettyjen kuluttajien mahdollisuutta saada luottoa.

Merkittävin vaikutus korkomuutoksella tulee olemaan verkkokaupan maksupalveluyhtiöihin, jotka tarjoavat laskulla ja erissä maksamisen vaihtoehtoja ja joiden veloittamat korot ovat olleet pääsääntöisesti lähellä 20 prosenttia. Lisäksi korkokatolla tulee olemaan vaikutuksia tiettyihin luottokortteihin sekä vakuudettomiin kulutusluottoihin, joissa veloitettava korko on ollut yli 15 %.

Uusien vakuudettomien luottojen korko on noussut keskimäärin jopa yli 11 prosenttiin. Zolvan Olli Jumeneff kannustaa kuluttajia tarkkaan taloudenpitoon.

Korkea inflaatio on heijastunut nopeasti lainojen korkoihin. Korkojen nousu näkyy myös vakuudettomissa luotoissa, joiden lainakanta on Suomessa noin 11 miljardia euroa (helmikuu 2022, 11 miljardia euroa). Kotitalouksien kulutusluottojen vakuudeton lainakanta on noin 8,5 miljardia (8,2), kun luvuista putsataan pois ajoneuvojen hankintaan liittyvät luotot.

Perintäyhtiö Zolvan myyntijohtajan Olli Jumeneffin mukaan tili- ja korttiluottojen sekä muiden kulutusluottojen keskikorko on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia (6,6). Sen sijaan uusien kulutusluottojen keskikorko on noussut jo 11 prosenttiin (8).

Jumeneff penää nyt kuluttajilta kulukuria. Vaarana on ylivelkaantuminen.

– Inflaatio nostaa kustannuksia laajasti. Kulutusluottojen tarve kasvaa, jos talouden puskureita ei ole riittävästi. Yrityksille tilanne on myös haastava, kuten uusin CFO-barometrimme osoittaa. Yritysten on hankala viedä hinnankorotuksia kokonaisuudessaan läpi asiakkaille, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi lyhyessä ajassa. Se heikentää kannattavuutta ja vaikuttaa työllisyyskehitykseen, hän sanoo.

Asiakastiedon mukaan yli 365 000 (389 000) suomalaisella on luottotiedoissaan maksuhäiriömerkintä, vaikka viime vuoden lopulla voimaan astunut luottotietolain muutos poisti rekisteristä lähes 20 000 henkilöä.

Jumeneff ennustaa, ettei korkohuippua ole vielä nähty.

– Euroopan keskuspankin tekemät viitekoron nostot eivät pelkästään selitä kuluttajaluottojen korkojen nousua. Luotonantajille syntyy kustannuspaineita myös muualta ja luotonantajien rahoituskustannusten nousu on suurempi kuin viitekoron nousu. Tällöin kustannuksia ei voida viedä kokonaisuudessaan luottokorkoihin, hän jatkaa.

Velkaantumisen hillintään lakimuutoksia

Vakuudettomilla kulutusluotoilla tarkoitetaan luottoja, joihin ei ole annettu omaisuutta tai takausta vakuudeksi. Tällaiset luotot ovat yleisiä esimerkiksi kodin remonteissa tai kodinkonehankinnoissa.

Lainsäädäntöön on luvassa useita muutoksia, joiden tavoitteena on kitkeä kuluttajien ylivelkaantumista. Ne vaikuttavat myös vakuudettomien kulutusluottojen markkinoihin.

Jumeneff kertoo, että merkittävin toimenpide taistelussa ylivelkaantumista vastaan on positiivinen luottotietorekisteri. Sen hyödyntäminen luotonannossa alkaa 1. huhtikuuta 2024.

Positiivinen luottotietorekisteri tarkoittaa sitä, että kaikki luotonantajat ovat velvollisia ilmoittamaan kuluttajan ottamat luotot yhteiseen viranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Luottorekisteritiedot ovat yhdistettävissä tulorekisteritietojen kanssa.

Jatkossa luotonantajat tietävät, kuinka paljon kuluttajalla on luottoja eri rahoituslaitoksille ja mikä on hänen maksukykynsä suhteessa luottojen määrään.

Jumeneff kertoo, että tämä kasvattaa läpinäkyvyyttä sekä edes auttaa vastuullista luotonantoa. Toivon mukaan tämä tarkoittaa, että aikaisempien luottojen maksaminen uudella luotolla vähenee ja tätä kautta asiakkailla on parempi mahdollisuus selvitä veloistaan viimeistään perinnän tai ulosoton kautta, kun ylivelkaantuminen saadaan katkeamaan mahdollisimman ajoissa.

Muita huolenaiheita olivat muun muassa jo nostettujen hintojen vaikutus kulutukseen, polttoaineiden hinnat, ennustamisen vaikeus, palkankorotuspaineet, rahan hinnan kallistuminen ja kannattavuuden heikentyminen.

Zolvan talousjohtajan Lauri Kosloffin mukaan inflaatiotasot ovat tulleet shokkina osalle yrityksistä.

– Vaikka julkisuudessa on puhuttu kuluttajahintojen noususta, yritykset eivät koe hintojen korotuksia helpoksi ratkaisuksi kohonneiden tuotantokustannusten peittämiseksi. Markkinoilla on kuitenkin kilpailua. Näin ollen korkean inflaation vaikutus yrityksille on ja tulee olemaan yksi suurimmista haasteista pandemian jälkeen, Kosloff sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 8,4 prosenttia. Inflaation ennustetaan jatkuvan korkeana vielä kuukausia.

Inflaatio on myös yksi suurimpia selittäviä tekijöitä, miksi CFO-barometrin Talouden pulssi jäi vaatimattomaan 62 pisteeseen. Talouden pulssi kuvaa suurimpien yritysten näkymiä kasvusta ja kannattavuudesta seuraavan kolmen kuukauden aikana.

Peräti 40 prosenttia CFO-barometriin vastanneista talousjohtajista ennustaa kasvun ja kannattavuuden jäävän heikoksi tai välttäväksi.

Kaikki vastaukset huomioiden yritysten Talouden pulssi jäi 62 pisteeseen. Vastausten hajonta on suuri, sillä heikoin pistemäärä oli 20 pistettä ja korkein 96. Maksimi pistemäärä oli sata.

Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff pitää suurta hajontaa yllättävänä ja huolestuttavana.

– Osassa yrityksissä tulos indikoi vahvasti heikkenevää tilannetta ja jopa vaikeuksia yritystoiminnan jatkon kannalta. Elinkeinoelämän keskusliiton tuottama suhdannebarometri tukee myös näkemystä yritysten alhaisista odotuksista. Korkea inflaatio ja kuluttajien varovaisuus varmasti vaikuttavat pulssin tuloksiin heikentävästi. Talouspäättäjät ovat tosin yleensä hieman varovaisia arvioissaan varsinkin kasvun osalta, Kosloff sanoo.

Talouden pulssin pisteytys on tehty siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso.

Jako kahteen leiriin investoinneissa

Talousjohtajilta kysyttiin myös maksuviiveiden määrän kehityksestä edellisen kolmen kuukauden aikana, arviota luottotappioiden määrästä ja yritysten seuraavan 12 kuukauden investointihalukkuudesta.

Vastausten perusteella asiakkaiden maksuviiveet ovat olleet jonkin verran kasvussa. Samalla 30 prosenttia vastaajista ennustaa luottotappioiden kasvavan lähikuukausina.