– Vastauksista voi päätellä vähän katsantokannasta riippuen, että asiantuntijoiden työttömyys kasvaa, mutta toisaalta yritysten rekrytointihaasteet helpottuvat, sanoo Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff.

CFO-barometrin tulokset yleisestä työpaikkojen määrän kehityksestä uivat kuitenkin vastavirtaan ennusteisiin verrattuna. Tilastokeskuksen julkistama työllisyysasteen trendiluku oli lokakuussa 78,0 prosenttia. Ennusteiden mukaan työllisyys laskee ja työttömyys nousee. Samalla luvassa on tuhansia työntekijöitä koskevat lomautukset.

CFO-barometrin tulosten perusteella 39 prosenttia yrityksistä aikoo kasvattaa työntekijöiden määrää ensi vuonna, 36 prosentilla yrityksistä työntekijämäärä säilyy ennallaan ja neljännes vähentää väkeä.

– Työntekijöiden palkkaus- tai vähennystarve on keskimäärin 1–10 prosenttia. Yritykset eivät usko isoihin kasvuloikkiin eikä myöskään irtisanomisaaltoja ole tulosten valossa luvassa. Kysyimme samaa asiaa myös toukokuussa. Silloin yksittäisissä vastauksissa oli jopa 20 prosentin palkkaus- tai vähennystarpeita, Kosloff kertoo.

Kasvajat hamuavat lisää työntekijöitä

Talousjohtajien odotukset yritysten lähikuukausien kasvusta ja kannattavuudesta jakautuvat kahtia.

Puolet CFO-barometriin vastanneista arvioi ensi vuoden alkupuoliskon näkymät hyviksi tai jopa erinomaisiksi. Toinen puolisko pitää näkymiä korkeintaan tyydyttävinä. Siitä huolimatta Talouden pulssi -mittari nousi viidellä pisteellä 67 pisteeseen. Tulos on yhä vaatimaton, sillä maksimi pistemäärä on sata.

Kosloffin mukaan uusien työntekijöiden palkkaustarve ja toisaalta henkilökunnan määrän sopeuttamistarpeet kulkevat käsi kädessä Talouden pulssin vastausten kanssa. Kasvua hakevat yritykset tarvitsevat lisää henkilökuntaa. 

Talousjohtajien vastauksista ei tule ilmi, mihin toimialoihin työntekijöiden palkkaus- tai vähennystarpeet kohdistuvat. Kysely on tehty anonyymisti. 

– On yleisessä tiedossa, että rakennusteollisuudessa on nyt vaikeat ajat. Ala työllistää Suomessa noin 200 000 henkilöä ja iso osa tästä määrästä työskentelee uudisrakentamisen alueella. Uudet aloitukset jäävät alle puoleen viime vuoden tasosta ja se näkyy valitettavan nopeasti rakennusalan työllisyydessä. Lomautusten määrä kasvaa varmasti teollisuudessa, sillä lomautukset ovat työvoiman tarpeen säätämisessä yleisimmin käytetty työkalu, Kosloff sanoo. 

Zolvan CFO-barometri toteutettiin marraskuussa verkkokyselynä. Vastaajia oli 36. Avoimeen kysymykseen työntekijöiden palkkaustarpeista vastasi 32 talousjohtajaa.

Talouden pulssi -mittari nousi syyskuusta viidellä pisteellä 67 pisteeseen, kun kaikki vastaukset huomioidaan. Tulos on yhä vaatimaton, sillä maksimi pistemäärä on sata.

Talouden pulssin pisteytys muodostuu siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 pistettä on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso. 

Joka tapauksessa talousjohtajien antamat vastaukset ovat hieman positiivisempia kuin ekonomistien näkemykset Suomen ensi vuoden talouskasvusta. Parhaimmillaankin ensi vuodelle on ennustettu nollakasvua. Heikon kehityksen taustalla ovat viennin sakkaaminen, investointien väheneminen ja yksityisen kulutuksen supistuminen.

– Tulosta voi pitää todella yllätyksenä. Tässä täytyy kysyä, onko pohjakosketus nyt nähty? Toisaalta pitää muistaa, että ensi vuoden suunnitelmat ovat yrityksissä käynnissä tai juuri valmistuneet, joten usko niiden toteutumiseen nostaa positiivisia odotuksia. Lisäksi uskoa luo aiempaa parempi talouden ennustettavuus, kun korkotasosta on tietty odotusarvo verrattuna puolen vuoden takaiseen aikaan, arvioi Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff.

Hän korostaa, että yrityskenttä on varsin heterogeeninen. Toimialojen sisälläkin on vaihtelua: osalla menee huonosti, osalla taas paremmin. Toimialoista eniten iskuja vastaan on ottanut rakennusteollisuus. 

Investointihalukkuus ui myös vastavirtaan

Zolvan CFO-barometrissa kysyttiin myös yritysten investointihalukkuutta seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastausten keskiarvo oli syyskuuhun verrattuna parempi eli 3,4. Investointihalukkuuden pisteytys on välillä 1–5. Mitä lähempänä ykköstä vastaukset ovat, sitä heikompi on investointi-into. Kolme on neutraali.

Esimerkiksi OP Ryhmän ekonomistien uusimmassa ennusteessa arvioitiin investointien supistuvan tänä vuonna viisi prosenttia. Ensi vuonna alamäki jatkuu. Eniten investointeja heikentävät nimenomaan asuinrakennusinvestoinnit.

– Investointihalukuuteen vaikuttaa isolta osalta korkomarkkinan ennustettavuus. Nyt näyttäisi siltä, että tämän syklin korkopiikki on nähty ja ensi vuoden toiselle puoliskolle ennustetaan jo laskevaa korkomarkkinaa. Yhtälöön tarvitaan kuitenkin kysynnän vahvistuminen, mitä ei ole lähiaikana nähtävissä. On mielenkiintoista seurata, onko talousjohtajien vastauksissa enemmän toiveita, jotka jäävät lopulta toteutumatta, Kosloff pohtii.

Yritysten maksuviiveet edelleen kasvussa

Olemme saaneet tiedon, että Zolvan nimissä on liikkeellä erilaisia huijausviestejä. Huijausviestit voivat näyttää aidoilta ja niissä voi olla Zolvan logo. Huijausviestejä on lähetetty ainakin sähköpostitse ja niissä vaaditaan maksamaan velka.

Huijausviesteistä on ilmoitettu poliisille.

Jos epäilet saamasi viestin aitoutta, voit tarkistaa asian ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme asiakaspalvelu(at)zolva.com.

Jos olet vastaanottanut huijaukseksi epäilemäsi sähköpostiviestin, poista se avaamatta liitteitä.

• Älä vastaa viestiin.
• Älä avaa viestin linkkejä tai liitteitä.
• Sinun ei tarvitse tehdä muuta asian suhteen.

Alla oleva viesti ei ole Zolvan lähettämä:

Huijausviesteistä on alunperin ilmoitettu 14.11.2023 ja uutisointi on julkaistu uudelleen tänään 21.11.2023 Zolvan saatua tiedon uusista huijausviesteistä.

Perintäyhtiö Zolvan CFO-barometrista ilmenee, että maksuviiveiden määrä on lisääntynyt viimeisten kuukausien aikana. Syyskuun kyselyssä vastausten keskiarvo oli 2,6 viisiasteisessa taulukossa. Mitä lähempänä ykköstä vastaukset ovat, sitä rajummin vastaajat kokevat tilanteen heikentyneen. Kolme on neutraali.

Sen sijaan luottotappioiden määrä on pysynyt koko vuoden neutraalilla tasolla.

Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff toivoo, ettei seuraava kysely tuo tuloksiin dramaattisia muutoksia.

– Yritysten talouden hallinta on nyt helpompaa, kun inflaatio on tasoittunut. Ensi vuonna tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena, ellei tule isojen yritysten konkursseja. Niistä koituu laajasti luottotappioita isojen alihankintaketjujen takia, hän kertoo.

Suomalaiset yritykset ovat tunnetusti säntillisiä maksajia Etelä-Euroopan maihin verrattuna. Eri tutkimusten mukaan suomalaisyritysten kärsimien luottotappioiden määrä on keskimäärin noin prosentti liikevaihdosta.– Kassanhallinta ja saatavien nopea kotiuttaminen korostuvat vaikeassa taloustilanteessa. Silloin pitää olla aktiivinen, odottaminen ei kannata ikinä. Ulkoistetulta perintäkumppanilta voi vaatia aktiivisia toimia ja ratkaisuja heti laskun erääntymisen jälkeen. Esimerkiksi yrityssaatavien tehokas periminen vaatii kumppanilta osaamista, Kosloff sanoo.

Miten käy Talouden pulssin?

Zolvan CFO-barometrissa talousjohtajilta kysytään myös yritysten lähikuukausien kasvu- ja kannattavuusnäkymistä. Talousjohtajat pisteyttävät arvionsa 0–100 välille. 

Edellisten barometrien Talouden pulssi on ollut tasaisesti 61–62 pisteessä. Tulos on tyydyttävä.

– Seuraan kiinnostuneena, että pysyykö pulssi vielä yli 60 pisteessä. Ennusteet ovat sen verran heikot. Kaikilla yrityksillä ei tosin mene huonosti. Jokaisessa kyselyssä kolmannes vastaajista on antanut yli 80 pistettä. Se kertoo yrityskentän polarisoitumisesta, Kosloff huomauttaa.

Lisäksi marraskuun barometrissa kysytään talousjohtajien arvioita työntekijöiden määrän kasvusta vuonna 2024. Kesällä toteutetussa kyselyssä yli puolet talousjohtajista vastasi, että palkkaustarve on nolla, tai henkilökunnan määrä vähenee muutamalla prosentilla.

– Todennäköisesti vastaukset ovat yhtä pessimistisiä. Kysymme tällä kertaa myös asiantuntijoiden tai avainhenkilöiden palkkaustarpeesta. Niitä tuloksia odotan erityisellä mielenkiinnolla, sillä yritykset ovat pitkään ilmoittaneet yhdeksi pahimmista kasvun pullonkauloista pulan erityisosaajista, Kosloff sanoo.

Zolvan tämän vuoden neljäs CFO-barometri julkaistaan marraskuun puolivälissä.

Perintäyhtiö Zolvan myynti- ja markkinointijohtajan Olli Jumeneffin mukaan markkinoilta on tullut viestiä, ettei saatavista maksettava hinta vastaa enää myyjien odotuksia. Taustalla on perintäyhtiöiden kohonneet kustannukset.

– Tämä on poikkeavaa. Rahoituslaitokset etsivät kuumeisesti vaihtoehtoisia palvelumalleja perinteisille perintätoimenpiteille, Jumeneff sanoo.

Uusien palvelumallien löytäminen on vakuudettomia luottoja myöntäville rahoittajille kriittistä, sillä niiden liiketoiminta perustuu kasvuun. Mitä nopeammin saatavat pystytään kotiuttamaan ja mitä vähemmän syntyy luottotappioita, sitä tehokkaammin lainaa voidaan myöntää kuluttajille.

Jumeneff arvioi, että luotonantajien ja perintäyhtiöiden välisessä yhteistyössä on ollut muitakin haasteita. Yksi niistä on rahoitustoimialaan liittyvä ymmärrys tai sen puute.  

– Rahoitusmarkkina on erityinen toimiala, johon kohdistuu paljon regulaatiota. Lisäksi lainsäädäntö muuttuu koko ajan, kuten maksuhäiriömerkinnän muutos, korkokatto, positiivinen luottotietorekisteri ja erilaiset direktiivit. Niiden ymmärtäminen vaatii perintätoimiston edustajalta paljon osaamista, jotta yhteistyö vastaisi tai ylittäisi rahoituslaitosten odotukset, Jumeneff kertoo.

Toinen haaste liittyy teknologian hyödyntämiseen.

– Itse tietoliikenne ei ole ongelma. Haasteita syntyy, jos halutaan siirtyä perinteisestä saatavien perinnästä aitoon datalla johdettuun palveluun. Asiakaspalvelulla, taloushallinnolla, johdolla, sijoittajilla ja omistajilla on kaikilla omat intressinsä ja tarpeensa. Silloin on tärkeää määrittää prosessit tarkasti ja viestiä ne läpi organisaation parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi, hän jatkaa.

Läpinäkyvä toimintamalli on kaikkien etu

Zolva on kehittänyt rahoituslaitoksille palvelumallin saatavien ostoon ja perintään, jossa keskeisinä kulmakivinä ovat läpinäkyvyys, joustavuus ja muokattavuus.

Palvelun tavoitteena on nopeuttaa kassankiertoa ja minimoida luottotappiot, mutta myös tuottaa asiakkaille tehokkaampia toimintamalleja. Kaikki on räätälöitävissä asiakaskohtaisesti.

– Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme datalla johdetun proaktiivisen palvelun, jossa tieto liikkuu reaaliaikaisesti. Kaikki on läpinäkyvää. Haluamme myös kehittää jatkuvasti yhteistyötä. Yhteisissä kuukausipalavereissa on syytä miettiä, mitä toimenpiteitä tai muutoksia täytyy tehdä saatavien kotiuttamiseksi tehokkaammin. Yhteistyössä tulisi käydä ylipäätään läpi rahoituslaitoksen tavoitteita ja budjettia perinnän performanssin osalta. Perintäkumppani voi siinä yhteydessä antaa arvokkaita vinkkejä omasta näkökulmastaan ja toimenpiteitä voidaan suunnitella datan pohjalta tukemaan aidosti rahoituslaitoksen liiketoimintaa. Lopputuloksena asiakkaidemme arki on sujuvampaa, Jumeneff listaa.

Tässä joukossa on myös yrityksiä, joilla on investointihalukkuutta. Ne karttavat niin ikään rahoituksen hakemista. Näiden yritysten talousjohtajat arvioivat lähikuukausien näkymät hyviksi tai jopa erinomaisiksi.

– Monilla yrityksillä liiketoiminnan näkymä on sumea, eikä oikein tiedetä mistä kasvua voi hakea. Samalla osalla yrityksistä tase on niin hyvässä kunnossa, etteivät ne tarvitse ulkopuolista rahoitusta edes investointeihin. Lisäksi yksittäisissä vastauksissa näkyy, että rahoitusjärjestelyt hoituvat konsernin kautta, kiteyttää Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff.

Rahan hinta ja kiristyneet vakuudet

CFO-barometrissa kysyttiin rahoitusta hakeneilta yrityksiltä sitä, onko rahoituksen saanti vaikeutunut ensimmäisen vuosipuoliskon aikana esimerkiksi korkeamman rahan hinnan tai vakuusehtojen takia. Lähes kaikissa vastauksissa korostui rahan hinnan nousu. Osalla rahoituksen saanti ei ole kuitenkaan vaikeutunut. Yksittäisissä vastauksissa näkyi selvästi vakuusvaateiden kiristyminen.

Talouden pulssi -mittarissa hyvän ja tyydyttävän välinen raja on 75 pisteessä. Talouden pulssi nousi toukokuusta yhdellä pisteellä 62 pisteeseen, kun kaikki vastaukset huomioidaan. Käänteestä huolimatta tulos on edelleen vaatimaton, sillä maksimi pistemäärä on sata.

Talouden pulssin pisteytys muodostuu siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 pistettä on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso.

Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff ennusti aiemmin Talouden pulssin laskevan kevään luvuista, sillä inflaatio ja korot ovat pysyneet korkeina sekä muut talouden indikaattorit ovat antaneet viitteitä heikentyneistä näkymistä. Lisäksi useissa pörssiyrityksissä on aloitettu muutosneuvotteluja viime aikoina.

– Tulos ei ole niin huono kuin olisi voinut olettaa. Uutisoinnissa on korostunut rakennusalan ahdinko ja konkurssit, joten se antaa osittain virheellisen kuvan yritysten tilanteesta laajemmin. Toisaalta tulos kuvaa hyvin tämän hetken vaisua tunnelmaa yrityksissä, hän sanoo.

Talousjohtaja miettii, mistä ison vastaajajoukon usko tulevaan kasvuun kumpuaa. Barometrissa kysyttiin myös yritysten investointihalukkuutta seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastausten keskiarvo oli toukokuuhun verrattuna parempi eli 3,2. Investointihalukkuuden pisteytys on välillä 1–5. Mitä lähempänä ykköstä vastaukset ovat, sitä heikompi on lähitulevaisuuden näkymä. Kolme on neutraali.

Talousjohtaja Lauri Kosloffin mukaan yhteistyö näkyy yrityksille siten, että perinnän kohteina olevista asiakkaista ja heidän maksukäyttäytymisestään on tarjolla asiakasryhmittäin analysoitua tietoa. Luotonantajien on tärkeää ymmärtää, mitä erääntyneiden saatavien portfolio sisältää, jotta yhteistyössä perintäyhtiön kanssa voidaan optimoida tehtävät toimenpiteet ja arvioida paras ajankohta saatavien myynnille.

Lisäksi saatavien myynti perintäyhtiöille helpottuu, kun luottolaitoksella tai laskuttavalla taholla on mahdollisimman laadukasta dataa, joka lisää luottamusta myyjän ja ostajan välille sekä mahdollistaa laadukkaan kommunikoinnin toimijoiden kesken.

Dignisia analysoi ja jalostaa tietoa lähes reaaliaikaisesti. Kyseessä on lisäarvopalvelu Zolvan yritysasiakkaille.

– Muutos alan nykyiseen käytäntöön on iso, sillä yleensä yrityksissä nähdään vain perinnässä oleva asiakaskanta ja paljonko sisään on tullut rahaa. Jatkossa asiakasyritykset tietävät myös sen, kuinka tehokkaasti Zolvan eri perintävaiheet toimivat. Perintää kannattaa optimoida huomioiden siitä aiheutuvat kulut ja sen avulla saatavat tulot, Kosloff sanoo.

Hänen mukaansa uusi lisäpalvelu hyödyttää erityisesti rahoitusyhtiöitä ja telesektoria, joilla ovat isot laskutusvolyymit ja joille kassavirta sekä luottotappiot näyttelevät merkittävää osaa tuloksessa.

– Dignisian tarjoama data antaisi mahdollisuuden myös siihen, että asiakasyritys voi verrata kahden eri perintäyhtiön toimenpiteiden tehokkuutta keskenään. Silloin kaikki on läpinäkyvää, talousjohtaja kertoo.

Läpinäkyvyys Dignisian ja Zolvan tavoitteena

Kansainvälisesti toimivassa Dignisiassa on hyvä perintäalan ymmärrys, sillä yrityksen johto on työskennellyt aiemmin eri perintäyritysten johtotehtävissä.

Yksi Dignisian tärkeimmistä tavoitteista on tuoda perintäalalle lisää läpinäkyvyyttä teknologian keinoin. Läpinäkyvyys kehittää perintäyhtiöiden ja yritysasiakkaiden välistä yhteistyötä, tuo tulosta sekä parantaa asiakaskokemusta. Lisäksi teknologia antaa yritysjohdolle mahdollisuuden tehdä päätöksiä, jotka pohjautuvat analysoituun tietoon.

Dignisian toimitusjohtaja Gustav Terland kertoo, että yhteistyö kahden yrityksen välillä on sujunut hyvin. Toimitusjohtajan mukaan Dignisian asiakkaat käyttävät yhtiön tuottamaa tietoa muun muassa optimoidessaan saatavien hallintaa, hallitessaan riskejä ja kehittäessään vastuullista luotonantoa.

– Olemme riippumaton toimija ja keskusteluissa zolvalaisten kanssa ymmärsimme, että he haluavat saavuttaa samat tavoitteet kuin mekin. Zolva halusi tarjota asiakkailleen jotain uutta ja me voimme tuoda heille lisäarvoa.

Niin kumppanit kuin loppuasiakkaat odottavat perintäalalta monikanavaisia palveluratkaisuja. Zolvan palveluasiantuntija Sara Seppälä korostaa, että perintäyhtiön pitää huomioida asiakaspalvelussaan molemmat kohderyhmät sekä tarjota jokaiselle asiakasryhmälle soveltuvimmat ratkaisut, jotta asiointi on helppoa myös silloin, kun lasku on unohtunut maksaa.

– Meidän täytyy olla tavoitettavissa ja pystyä vastaamaan asiakkaidemme erilaisiin tarpeisiin. Kumppanimme saa meiltä aina oman nimetyn yhteyshenkilön, jonka avulla varmistamme henkilökohtaisen palvelun, hän sanoo.

Kumppaneiden ja heidän asiakkaidensa tarpeet poikkeavat toisistaan. Osa kumppaneista voi kaivata yksityiskohtaistakin tietoa asiakkaiden maksukäyttäytymisestä varsinkin, jos kyse on B2B-asiakkuuksista. Tarpeeseen vaikuttaa paljon se, onko kumppani ulkoistanut Zolvalle koko laskun elinkaaren hoitamisen vai muistutus- ja perintäpalvelun.

– Lopulta kysymykset ovat aika arkisia, eli missä mennään avoimen laskun osalta ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Tärkeintä on prosessin läpinäkyvyys, kertoo palveluneuvoja Petra Raatikainen.

Jokaisen tarve on yksilöllinen

Ystävällisyys, empaattisuus ja ratkaisukeskeisyys korostuvat, kun Zolvan asiakaspalvelu ottaa vastaan loppuasiakkaiden yhteydenottoja.

Raatikainen sanoo, että jokainen asiakkaan kohtaaminen on erilainen. Laskun maksamatta jättäminen voi johtua unohduksesta tai taustalla voi olla ylivelkaantuminen. Ylivelkaantumiselle on yleensä useita syitä, kuten yllättävät elämäntilanteet, peli- ja mielenterveysongelmat tai vastuuton velanotto. Ongelma ei ole vähäinen, sillä yli 350 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

– Jos yhteydenotto tulee puhelimitse, asiakaspalvelijan pitää olla valmis tarjoamaan ratkaisuja. Äänenkäytöllä on iso vaikutus. Lisäksi asiakasta tulee kuunnella ja aistia hänen tunnetilaansa. Soittajaa voi hävettää koko yhteydenotto. Sen jälkeen on tärkeää tukea, löytää ratkaisuja ja tarvittaessa rohkaista pyytämään apua. Kysymyksiä on yleensä paljon, Raatikainen listaa.

Asiakaspalvelun onnistumiselle mittarit

Seppälän mukaan ylivelkaantumistilanteet vaativat asiakaspalvelijalta erityistä ammattitaitoa. Negatiivisetkin puhelut on mahdollista kääntää positiiviseksi, kun pääsee samalle viivalle asiakkaan kanssa. Keinoina tähän on kohdata asiakas ihmisenä, puhua ymmärrettävästi ja tarjota ratkaisuja ongelmiin.

– Mietimme jatkuvasti tiimin kesken, miten erilaisiin tilanteisiin on hyvä reagoida. Asiakaspalvelijamme voivat vapaasti purkaa tilanteita ja oppia, miten kollegat ovat ratkaisseet jonkin asian, Seppälä kertoo.

– Täällä on töissä ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita ratkaisemaan asiakkaiden ongelmia. Sellaisista hetkistä tulee kiva olo, kun alkutilanne on ollut hankala, mutta lopputulos on saatu käännettyä positiiviseksi, hän jatkaa.

Zolvassa myös mitataan asiakaspalvelun onnistumista. Loppuasiakkaille lähtee yhteydenoton jälkeen kysely, miten palveluneuvoja on onnistunut hoitamaan tilanteen ja kuinka ammattitaitoinen ja ystävällinen hän on ollut. Lisäksi pyydetään avointa palautetta.

Talouden pulssin pisteytys on tehty siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso.

– Ennustan Talouden pulssin valitettavasti laskevan edellisestä mittauksesta. Luottotappiot ja konkurssit ylikorostuvat rakennus- sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Ongelmat kulminoituvat pk-yritysten kokoluokassa, mikä on toki luonnollista pienempien puskurien ja rahoitusmahdollisuuksien takia, Kosloff kertoo.

Hänen mukaansa viime ajan uutiset tukevat synkkiä arvioita. Inflaatioluvut ovat yhä korkealla, samoin korot ja lukuisissa pörssiyrityksissä on aloitettu muutosneuvottelut. Toisaalta Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna bkt kasvoi noin 0,2 prosenttia.

Talousjohtajan näkemyksellä on väliä

Syyskuun barometria varten talousjohtajilta kysytään myös ulkopuolisen rahoituksen tarpeesta, rahan hinnasta ja rahoittajien luottopolitiikan kiristymisestä. Kosloff kannustaakin kaikkia talousjohtajia vastaamaan kyselyyn.