Niin kumppanit kuin loppuasiakkaat odottavat perintäalalta monikanavaisia palveluratkaisuja. Zolvan palveluasiantuntija Sara Seppälä korostaa, että perintäyhtiön pitää huomioida asiakaspalvelussaan molemmat kohderyhmät sekä tarjota jokaiselle asiakasryhmälle soveltuvimmat ratkaisut, jotta asiointi on helppoa myös silloin, kun lasku on unohtunut maksaa.

– Meidän täytyy olla tavoitettavissa ja pystyä vastaamaan asiakkaidemme erilaisiin tarpeisiin. Kumppanimme saa meiltä aina oman nimetyn yhteyshenkilön, jonka avulla varmistamme henkilökohtaisen palvelun, hän sanoo.

Kumppaneiden ja heidän asiakkaidensa tarpeet poikkeavat toisistaan. Osa kumppaneista voi kaivata yksityiskohtaistakin tietoa asiakkaiden maksukäyttäytymisestä varsinkin, jos kyse on B2B-asiakkuuksista. Tarpeeseen vaikuttaa paljon se, onko kumppani ulkoistanut Zolvalle koko laskun elinkaaren hoitamisen vai muistutus- ja perintäpalvelun.

– Lopulta kysymykset ovat aika arkisia, eli missä mennään avoimen laskun osalta ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Tärkeintä on prosessin läpinäkyvyys, kertoo palveluneuvoja Petra Raatikainen.

Jokaisen tarve on yksilöllinen

Ystävällisyys, empaattisuus ja ratkaisukeskeisyys korostuvat, kun Zolvan asiakaspalvelu ottaa vastaan loppuasiakkaiden yhteydenottoja.

Raatikainen sanoo, että jokainen asiakkaan kohtaaminen on erilainen. Laskun maksamatta jättäminen voi johtua unohduksesta tai taustalla voi olla ylivelkaantuminen. Ylivelkaantumiselle on yleensä useita syitä, kuten yllättävät elämäntilanteet, peli- ja mielenterveysongelmat tai vastuuton velanotto. Ongelma ei ole vähäinen, sillä yli 350 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

– Jos yhteydenotto tulee puhelimitse, asiakaspalvelijan pitää olla valmis tarjoamaan ratkaisuja. Äänenkäytöllä on iso vaikutus. Lisäksi asiakasta tulee kuunnella ja aistia hänen tunnetilaansa. Soittajaa voi hävettää koko yhteydenotto. Sen jälkeen on tärkeää tukea, löytää ratkaisuja ja tarvittaessa rohkaista pyytämään apua. Kysymyksiä on yleensä paljon, Raatikainen listaa.

Asiakaspalvelun onnistumiselle mittarit

Seppälän mukaan ylivelkaantumistilanteet vaativat asiakaspalvelijalta erityistä ammattitaitoa. Negatiivisetkin puhelut on mahdollista kääntää positiiviseksi, kun pääsee samalle viivalle asiakkaan kanssa. Keinoina tähän on kohdata asiakas ihmisenä, puhua ymmärrettävästi ja tarjota ratkaisuja ongelmiin.

– Mietimme jatkuvasti tiimin kesken, miten erilaisiin tilanteisiin on hyvä reagoida. Asiakaspalvelijamme voivat vapaasti purkaa tilanteita ja oppia, miten kollegat ovat ratkaisseet jonkin asian, Seppälä kertoo.

– Täällä on töissä ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita ratkaisemaan asiakkaiden ongelmia. Sellaisista hetkistä tulee kiva olo, kun alkutilanne on ollut hankala, mutta lopputulos on saatu käännettyä positiiviseksi, hän jatkaa.

Zolvassa myös mitataan asiakaspalvelun onnistumista. Loppuasiakkaille lähtee yhteydenoton jälkeen kysely, miten palveluneuvoja on onnistunut hoitamaan tilanteen ja kuinka ammattitaitoinen ja ystävällinen hän on ollut. Lisäksi pyydetään avointa palautetta.

Talouden pulssin pisteytys on tehty siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso.

– Ennustan Talouden pulssin valitettavasti laskevan edellisestä mittauksesta. Luottotappiot ja konkurssit ylikorostuvat rakennus- sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Ongelmat kulminoituvat pk-yritysten kokoluokassa, mikä on toki luonnollista pienempien puskurien ja rahoitusmahdollisuuksien takia, Kosloff kertoo.

Hänen mukaansa viime ajan uutiset tukevat synkkiä arvioita. Inflaatioluvut ovat yhä korkealla, samoin korot ja lukuisissa pörssiyrityksissä on aloitettu muutosneuvottelut. Toisaalta Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna bkt kasvoi noin 0,2 prosenttia.

Talousjohtajan näkemyksellä on väliä

Syyskuun barometria varten talousjohtajilta kysytään myös ulkopuolisen rahoituksen tarpeesta, rahan hinnasta ja rahoittajien luottopolitiikan kiristymisestä. Kosloff kannustaakin kaikkia talousjohtajia vastaamaan kyselyyn.

– Asiakkaat haluavat maksaa digitaalisesti ja heille on syytä tarjota helppoja maksutapoja. On kyse sitten laskun maksamisesta, maksumuistutuksesta tai perinnästä, Jumeneff sanoo.

Hänen mukaansa monikanavainen viestintä ja asioinnin helppous kasvattavat todennäköisyyttä, että lasku maksetaan asianmukaisesti. Samalla toimeksiantajien kassankierto nopeutuu ja asiakaspito sekä -kokemus paranevat.

– Asiakaskokemuksen merkitys on korostunut, sillä yritykset ovat kiinnostuneita asiakaspidosta. Digitaaliset palvelut pitää räätälöidä, koska jokaisella toimeksiantajalla on erilaisia asiakasryhmiä, joiden erityispiirteet tulee huomioida prosessissa. Monipuolisten teknologisten ratkaisujen tarjoaminen ja palvelujen räätälöinti ovat meille merkittävä kilpailuetu, Jumeneff kertoo.

Laskutuksessa useita kehityspolkuja

Paperisten muistutusten ja perintäkirjeiden lähettäminen liittyy perintälakiin. Lakimuutos on antanut laajemmat mahdollisuudet sähköiseen asiointiin, vaikka paperikirjeistä ei kokonaan päästä eroon.

Jumeneff muistuttaa, ettei digitaalisten maksutapojen ja -kanavien lisääminen laskujen muistutus- ja perintäpalvelun keinovalikoimaan aseta toimeksiantajille teknisiä erityisvaatimuksia.

– Yleensä teknologia on se yksinkertaisin osuus. Aineisto tulee meille ja me tarvitsemme vain asiakkaiden yhteystiedot, hän sanoo.

Sen sijaan oman haasteensa tuovat jatkuvassa kasvussa olevat huijausviestit. Niiden tehtaileminen on entistä ammattimaisempaa tekoälyn kehittymisen takia. Zolvassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että asiakkaiden saamat muistutukset ja perintäviestit ovat aitoja. Jos on syytä epäillä viestin aitoutta, Zolva suosittelee olemaan klikkaamatta linkkiä sekä kirjautumaan selaimelta suoraan viestin lähettäneen tahon itsepalvelukanavaan tai olemaan suoraan yhteydessä viestin lähettäneeseen tahoon.

– Huijausviestit ovat valitettavasti yleistyneet. Toisaalta laskuttajat ja palveluntarjoajat voivat nähdä asian siten, että käyttämällä digitaalisia viestintäkanavia meillä on parempi kontrolli viestintään, emmekä jätä kanavia ainoastaan huijaustahojen käyttöön. Lisäksi kuluttajat haluavat asioinnin helppoutta ja laskutuksen sekä viestinnän digitalisoitumista. Maksupalveluyhtiöt Klarna, Avarda ja Mobilepay toimivat hyvinä esimerkkeinä. Ne ovat muuttaneet tapojamme maksaa ja siirtää rahaa.

Päädyin töihin suoraan koulunpenkiltä, ja olen toiminut vuosien varrella erilaisissa tehtävissä aina asiakaspalvelusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä johtamiseen. Olen tehnyt töitä yli osasto- ja organisaatiorajojen, mikä on kartuttanut laaja-alaisesti liiketoimintaosaamista ja näkemystä parhaiden käytäntöjen löytämiseen.

Zolvaan on syntynyt lyhyessä ajassa ainutlaatuinen yrityskulttuuri. Meillä Zolvassa kaikki voivat kysyä toisiltaan apua, ja apua myös annetaan roolista tai funktiosta riippumatta. Olemme kunnianhimoisia, avoimia ja kunnioitamme toistemme työtä. Näiden piirteiden ansiosta Zolvassa vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Keskinäinen luottamus ja yhteinen visiomme toimialan muuttamisesta tekee meistä vahvan tiimin.

Luottamus on kaiken a ja o, sillä olemme vasta matkamme alussa. Zolva on kansainvälinen konserni, mutta meidän Suomen-yksikkömme on muiden joukossa omanlaisensa nuori startup, jolla on suuren konsernin tuki ja resurssit käytettävissä. Kunnianhimoinen tavoitteemme on haastaa perintäalan vakiintuneita käytäntöjä. Haluamme lisätä läpinäkyvyyttä ja palauttaa alan osin ryvettyneen maineen. Muutos tapahtuu siten, että kuuntelemme oikeasti toimeksiantajiemme tarpeita ja tarjoamme heidän liiketoimintaansa liittyviin haasteisiin teknologisia ratkaisuja.

Lopputuloksena toimeksiantajien kassavirta nopeutuu, luottotappiot vähenevät ja asiakaskokemus paranee. Yleisin syy laskun maksamatta jättämiselle on unohdus. Digitaalisten maksutapojen ja -kanavien avulla tavoitamme loppuasiakkaan entistä tehokkaammin, jolloin maksu tulee hoidettua asianmukaisesti ilman turhia kuluja. Haluamme myös auttaa niitä ihmisiä, joille on kertynyt iso velkataakka.

Zolva on kasvuvaiheessa. Olen saanut kunnian olla mukana Zolvan Suomen-liiketoiminnassa alusta asti ja päässyt rakentamaan kasvua toimialan huippuammattilaisista koostuvassa porukassa. Tällaisesta mahdollisuudesta olen haaveillut aina, alan parhaiden käytäntöjen rakentaminen modernia teknologiaa hyödyntäen. Olen saanut työntää ”kädet saveen”, sillä eri järjestelmien kehittäminen, tiimin rakentaminen ja asiakaspalvelun pystyttäminen lähtivät liikkeelle lähes nollasta. Kukaan muukaan meille tuleva zolvalainen ei pääse valmiiseen pöytään. Silloin täytyy sietää muutosta ja olla valmis oppimaan uutta joka päivä.

Innovaatiot syntyvät erilaisten ihmisten näkemyksiä hyödyntäen. Jokainen pienikin idea tulee huomioida. Olen onnekas, sillä olen saanut tiimiini timanttisia luottopakkeja sekä uusia kasvavia tähtiä. Meidän tiimiimme liittyvien henkilöiden taustalla ei ole merkitystä. Asenne, oppimishalu ja kokemus ratkaisevat. Näiden elementtien painotukset vaihtelevat toki tehtävästä riippuen. Meillä pääsee kasvamaan yrityksen mukana. Minulle, ehkä oman urapolkuni johdosta, parasta esihenkilönä toimimisessa on ihmisten kehittymisestä syntyvä onnistumisen riemu.

Suuremmat yhtiöt ovat ulkoistaneet muistutus- ja perintäprosessin tai koko laskutuksen elinkaaren kumppanille. Ulkoistaminen on järkevää, kun halutaan luoda systemaattinen ja automatisoitu prosessi ja halutaan vapauttaa henkilöstöresursseja omaan ydinliiketoimintaan.

Zolva on kehittänyt järjestelmällisen ja tehokkaan laskujen elinkaari- ja perintämallin, josta on yrityksille paljon hyötyä. Järjestelmällisellä perinnällä tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä tapahtuu laskun erääntymisen jälkeen, mutta myös eräpäivää edeltäviin toimenpiteisiin on hyvä kiinnittää huomiota. Näin asiakas välttyy turhilta ja ylimääräisiltä perintäkuluilta. Toimenpiteitä ovat tekstiviestitse sekä sähköpostitse lähetettävät tehosteviestit, muistutukset, vapaaehtoinen perintä ja oikeudellinen perintä.

Palvelun keskiössä on tehdä laskujen maksaminen mahdollisimman helpoksi loppuasiakkaalle sekä tavoittaa asiakas jo mielellään ennen laskun eräpäivää tai välittömästi tämän jälkeen. Tämä toteutuu, kun käytössä ovat mahdollisimman laaja kanavavalikoima sekä pankkimaailmasta tutut maksutavat että joustavat maksusuunnitelmat laskun maksamiseksi. Esimerkkeinä maksutavoista ovat verkkopankki, korttimaksut ja mobiilimaksaminen.

– Koko laskutuksen elinkaaren ulkoistaminen takaa sen, että kokonaisuus on hallinnassa. Ulkoistuksesta huolimatta yritys saa reaaliaikaista tietoa myyntisaamisista sekä erääntyneistä saatavista. Käyttöönottovaiheessa yrityksen eri asiakasryhmät huomioidaan perinnän suunnittelussa ja jokaiselle asiakasryhmälle luodaan heille soveltuva prosessi ja toimenpiteet. Meille erinomainen asiakaskokemus on itsestään selvä asia ja olemme panostaneet asiakaspalveluun todella paljon. Ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu mahdollistaa asiakassuhteiden säilymisen myös maksujen viivästyessä, Rytsölä listaa.

Asiakaskokemuksen parantamisen lisäksi yksi Zolvan päämääristä on lisätä läpinäkyvyyttä perintäalalla.

Laskujen maksaminen unohtuu

Saatavien tehokas kotiuttaminen ja hyvä asiakaskokemus ovat yritysten liiketoiminnan kannalta tärkeää etenkin näinä aikoina, kun Venäjän hyökkäyssota luo yleistä epävarmuutta ja inflaatio rasittaa kannattavuutta.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2023 on 4 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 11 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 12 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko määräytyy korkolain 12 §:n perusteella. Sen mukainen viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan.

Edellisen kerran korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot ovat olleet yhtä korkealla vuonna 2008, jolloin korkolain perusteella vahvistettu viitekorko oli 4,50 % ja viivästyskorko 11,50 %.

Lisätietoa viitekorkojen sekä viivästyskorkojen kehityksestä löydät Suomen Pankin verkkosivuilta.

Viestintä on yksi osa Zolvan käyttöönottosuunnitelmaa, joka käynnistää muistutus- ja perintäpalveluiden käyttöönottoprojektin. Aloituspalaverissa asiakkaan kanssa käydään läpi projektin eri vaiheet, tekniset ratkaisut, resursointi, riskien arviointi ja aikataulutus.

Huolellisen suunnittelun lopullisena tavoitteena on varmistaa asiakkaille laadukas ja heille sopivin palvelu.

– Tarjoamme kaikkea aina laskun välityksestä jälkiperintään, mutta yleisimmin asiakas hankkii muistutus- ja perintäpalvelun. Se sisältää saatavien sisäänluvun, sovittujen muistutus- ja perintäkirjeiden lähettämisen tehosteviesteineen, oikeudellisen perinnän ja aktiivisen jälkiperinnän, Ahvenus sanoo.  

Hänen mukaansa käyttöönoton aikataulu on pitkälti kiinni asiakkaan järjestelmistä ja it-resursseista. Jos sisäiset tai ulkoiset resurssit ovat kunnossa, projektin läpimenoaika teknisen käyttöönoton osalta on yleensä 1–2 kuukautta. Etenemistä seurataan viikoittain.

– Käyttöönottoaika on yllättävän lyhyt. Me suosimme teknisiä rajapintoja, jotka vähentävät käsityötä. Teknisen ratkaisun rakentaminen vie yleensä asiakkailta eniten aikaa, mikäli heillä ei ole vielä käytössä esimerkiksi API-ratkaisuja.

Asiakaspalveluun ei saa tulla säröjä

Zolvan talousjohtajan Lauri Kosloffin mukaan yritysten varovaisuus näkyy lyhyen aikavälin investointipäätöksissä ja sitä kautta henkilöstön palkkauksessa. Kyselyn pohjalta osassa yrityksistä kysynnän puute johtaa todennäköisesti jopa henkilöstön vähentämiseen.

– Toivottavasti kuluttajien luottamuksen palautuminen ja inflaatiopaineiden tasaantuminen vaikuttaa positiivisesti yritysten kysyntätilanteeseen loppuvuonna ja näin vältyttäisiin ehkä isoimmilta irtisanomisaalloilta, hän sanoo.

CFO-barometrin vastauksista ei tule ilmi, mihin toimialoihin vähennystarpeet kohdistuvat. Kysely on tehty anonyymisti. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella vaikeuksissa ovat kuitenkin rakennusteollisuus ja valmistava teollisuus.

Talousjohtajien enemmistön vastausten luulisi olevan myrkkyä niille, jotka laskevat Suomen työllisyysasteen kasvun varaan.

– Näkemykseni mukaan tämän hetkinen vahva työllisyystilanne jatkuu, sillä suuria ikäluokkia poistuu yhä työmarkkinoilta, Kosloff vahvistaa.

Osa aikoo palkata lisävoimaa

Kun kaikki vastaukset huomioidaan, niin Talouden pulssi laski maaliskuusta vain pisteellä 61 pisteeseen. Maksimipistemäärä on sata.

– Tulos oli ennakoidun mukainen ja kuvaa mielestäni talouden tilannetta hyvin. Toinen neljännes on näyttäytynyt muissakin ennusteissa vaikeana etenkin teollisuuden ja rakentamisen osalta. Heikko kysyntä kotimaan ja ulkomaan markkinoilla vaikuttaa tämän hetkiseen Talouden pulssiin negatiivisesti. Kasvunäkymät ovat yleisesti myös toiselle vuosipuoliskolle tultaessa heikot tai jopa negatiiviset, sanoo Zolvan talousjohtaja Lauri Kosloff.

Talousjohtajat antavat Talouden pulssiin pistemäärän sillä perusteella, miten he arvioivat yritysten kasvua ja kannattavuutta seuraavan kolmen kuukauden aikana. Talouden pulssin pisteytys muodostuu siten, että 0–10 pistettä tarkoittaa vaaraa ajautua konkurssiin. 11–30 pistettä on puolestaan heikko, 31–49 pistettä on välttävä, 50–75 pistettä on tyydyttävä, 76–85 pistettä on hyvä ja yli 85 pistettä on erinomainen taso.

Jos suurin osa talousjohtajista ennakoi korkeintaan tyydyttäviä näkymiä, niin toinen massasta erottuva ryhmä uskoo lähikuukausien kasvun ja kannattavuuden olevan hyvällä tasolla, eli 80 pisteessä. Yksittäisissä vastauksissa on annettu jopa yli 85 pistettä.

Kosloffin mukaan vaikea makrotilanne ei vaikuta kaikkiin. Yksi hyvä esimerkki on palvelusektori.

– Yritykset, jotka eivät ole pääomaintensiivisiä tai joita ei raaka-aineiden hintojen nousu kosketa, pystyvät jatkamaan tässä matalasuhdanteessa lähes entisellä tasollaan, hän kertoo.

Muissa luvuissa pientä valonpilkahdusta

CFO-barometrissa talousjohtajilta kysyttiin myös maksuviiveiden määrän kehityksestä edellisen kolmen kuukauden aikana, arviota luottotappioiden määrästä ja yritysten seuraavan 12 kuukauden investointihalukkuudesta.

Tuloksissa on nähtävissä pieni valonpilkahdus maaliskuun barometriin verrattuna. Niin maksuviiveissä, luottotappioissa kuin investointihalukkuudessa tulokset paranivat 0,1 pistettä.

Kyselyn pisteytys on välillä 1–5. Mitä lähempänä ykköstä vastaukset ovat, sitä heikompi on lähitulevaisuuden näkymä tai edelliskuukausien toteuma. Kolme on neutraali.

Saran vinkit vaikeisiin tilanteisiin henkilökohtaisessa taloudessa

• On tärkeää päästä selville velkojen kokonaistilanteesta, joten selvitä tilannettasi perintäyhtiöiltä ja velkojilta, tulevaisuudessa myös positiivisesta luottotietorekisteristä
• Mieti, mistä tilanne on johtunut, jotta se ei pääsisi toistumaan tai pahentumaan
• Ole proaktiivinen ja yritä neuvotella vapaaehtoisista maksujärjestelyistä.

Suomalaisten holtittomasta rahankäytöstä kertoo jotain se, että yli 350 000 kuluttajalla on maksuhäiriömerkintä. Ylivelkaantuminen tapahtuu kuitenkin yleensä jo ennen yhtäkään maksuhäiriömerkintää. Merkintä voi jopa pysäyttää hallitsemattoman kierteen, kun luottoa ei saa enää lisää. Kyse on joka tapauksessa isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Onneksi ensi vuoden keväällä on luvassa merkittävä uudistus, kun positiivisen luottotietorekisterin hyödyntäminen luotonannossa alkaa. Siitä lähtien kaikki luotonantajat ovat velvollisia ilmoittamaan kuluttajan ottamat luotot yhteiseen viranomaisen ylläpitämään rekisteriin.

Muutos nykyiseen on tuntuva ja tervetullut. Luotonantajat tietävät jatkossa, kuinka paljon kuluttajalla on luottoja eri rahoituslaitoksille ja mikä on hänen maksukykynsä.

Muutoksen tavoitteena on suitsia ylivelkaantumista ja uskon, että siinä onnistutaan. Luotonantajat eivät nimittäin mielellään ota turhia luottotappioita kontolleen. Lisäksi kuluttajat voivat itse käyttää rekisteriä ja harkita uuden luoton ottamista, kun he näkevät omien luottojensa kokonaistilanteen yhdestä paikasta. Muualla Euroopassa positiivisesta luottotietorekisteristä on hyviä kokemuksia.

Kysymys ehkä kuuluukin, miksi näin tärkeä uudistus saadaan meillä aikaiseksi vasta 2024? Valmisteluja on kyllä tehty huolellisesti ja se vie aikaa. Nyt on syytä varmistaa, että kaikki luotonantajat ovat valmiina h-hetken koittaessa.

Positiivinen luottotietorekisteri ei paina ylivelkaantumista nollaan, mutta se on tehokas toimenpide reagoida valtavaan ongelmaan. Vuoden kuluttua tiedämme jo tarkemmin, kuinka isosta muutoksesta lopulta on kyse.

Vinkit luotonantajille positiivisen luottotietorekisterin osalta

• Varmista että pystytte ilmoittamaan vaadittavat tiedot rekisteriin, joko itse tai yhteistyökumppanin toimesta
• Rekisterikyselyjen käyttöönotolla varmistatte paremman näkyvyyden luotonhakijan maksukykyyn
• Toisessa vaiheessa vuoden 2025 lopussa luotonantajien tulee ilmoittaa myös yksityisille elinkeinonharjoittajille yritystoimintaa varten myönnetyt luotot.